abnormeren

Hei, olet tullut tänne etsimään sanan abnormeren merkitystä. DICTIOUS-sanakirjasta löydät paitsi kaikki sanan abnormeren sanakirjamerkitykset, myös sen etymologian, ominaisuudet ja sen, miten abnormeren sanotaan yksikössä ja monikossa. Kaikki mitä sinun tarvitsee tietää sanasta abnormeren on tässä. Sanan abnormeren määritelmä auttaa sinua olemaan täsmällisempi ja oikeampi puhuessasi tai kirjoittaessasi tekstejäsi. Kun tunnet sananabnormeren määritelmän sekä muiden sanojen määritelmät, rikastutat sanavarastoasi ja saat lisää ja parempia kielellisiä resursseja.

Saksa

Adjektiivi

abnormeren

  1. (taivutusmuoto) yksikön maskuliinin vahva akkusatiivimuoto sanasta abnormer (joka on komparatiivimuoto sanasta abnorm)
  2. (taivutusmuoto) yksikön maskuliinin vahva genetiivimuoto sanasta abnormer (joka on komparatiivimuoto sanasta abnorm)
  3. (taivutusmuoto) yksikön maskuliinin heikko akkusatiivimuoto sanasta abnormer (joka on komparatiivimuoto sanasta abnorm)
  4. (taivutusmuoto) yksikön maskuliinin heikko datiivimuoto sanasta abnormer (joka on komparatiivimuoto sanasta abnorm)
  5. (taivutusmuoto) yksikön maskuliinin heikko genetiivimuoto sanasta abnormer (joka on komparatiivimuoto sanasta abnorm)
  6. (taivutusmuoto) yksikön feminiinin heikko datiivimuoto sanasta abnormer (joka on komparatiivimuoto sanasta abnorm)
  7. (taivutusmuoto) yksikön feminiinin heikko genetiivimuoto sanasta abnormer (joka on komparatiivimuoto sanasta abnorm)
  8. (taivutusmuoto) yksikön neutrin vahva genetiivimuoto sanasta abnormer (joka on komparatiivimuoto sanasta abnorm)
  9. (taivutusmuoto) yksikön neutrin heikko datiivimuoto sanasta abnormer (joka on komparatiivimuoto sanasta abnorm)
  10. (taivutusmuoto) yksikön neutrin heikko genetiivimuoto sanasta abnormer (joka on komparatiivimuoto sanasta abnorm)
  11. (taivutusmuoto) monikon vahva datiivimuoto sanasta abnormer (joka on komparatiivimuoto sanasta abnorm)
  12. (taivutusmuoto) monikon heikko nominatiivimuoto sanasta abnormer (joka on komparatiivimuoto sanasta abnorm)
  13. (taivutusmuoto) monikon heikko akkusatiivimuoto sanasta abnormer (joka on komparatiivimuoto sanasta abnorm)
  14. (taivutusmuoto) monikon heikko datiivimuoto sanasta abnormer (joka on komparatiivimuoto sanasta abnorm)
  15. (taivutusmuoto) monikon heikko genetiivimuoto sanasta abnormer (joka on komparatiivimuoto sanasta abnorm)