ahertava
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | ahertava | ahertavat |
genetiivi | ahertavan | ahertavien (ahertavain) |
partitiivi | ahertavaa | ahertavia |
akkusatiivi | ahertava; ahertavan | ahertavat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | ahertavassa | ahertavissa |
elatiivi | ahertavasta | ahertavista |
illatiivi | ahertavaan | ahertaviin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | ahertavalla | ahertavilla |
ablatiivi | ahertavalta | ahertavilta |
allatiivi | ahertavalle | ahertaville |
muut sijamuodot | ||
essiivi | ahertavana | ahertavina |
translatiivi | ahertavaksi | ahertaviksi |
abessiivi | ahertavatta | ahertavitta |
instruktiivi | – | ahertavin |
komitatiivi | – | ahertavine |