ahtautunut
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | ahtautunut | ahtautuneet |
genetiivi | ahtautuneen | ahtautuneiden ahtautuneitten |
partitiivi | ahtautunutta | ahtautuneita |
akkusatiivi | ahtautunut; ahtautuneen |
ahtautuneet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | ahtautuneessa | ahtautuneissa |
elatiivi | ahtautuneesta | ahtautuneista |
illatiivi | ahtautuneeseen | ahtautuneisiin ahtautuneihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | ahtautuneella | ahtautuneilla |
ablatiivi | ahtautuneelta | ahtautuneilta |
allatiivi | ahtautuneelle | ahtautuneille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | ahtautuneena | ahtautuneina |
translatiivi | ahtautuneeksi | ahtautuneiksi |
abessiivi | ahtautuneetta | ahtautuneitta |
instruktiivi | – | ahtautunein |
komitatiivi | – | ahtautuneine |
vartalot | ||
vokaalivartalo | ahtautunee- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
ahtautunut- |