aikuistunut
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | aikuistunut | aikuistuneet |
| genetiivi | aikuistuneen | aikuistuneiden aikuistuneitten |
| partitiivi | aikuistunutta | aikuistuneita |
| akkusatiivi | aikuistunut; aikuistuneen |
aikuistuneet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | aikuistuneessa | aikuistuneissa |
| elatiivi | aikuistuneesta | aikuistuneista |
| illatiivi | aikuistuneeseen | aikuistuneisiin aikuistuneihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | aikuistuneella | aikuistuneilla |
| ablatiivi | aikuistuneelta | aikuistuneilta |
| allatiivi | aikuistuneelle | aikuistuneille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | aikuistuneena | aikuistuneina |
| translatiivi | aikuistuneeksi | aikuistuneiksi |
| abessiivi | aikuistuneetta | aikuistuneitta |
| instruktiivi | – | aikuistunein |
| komitatiivi | – | aikuistuneine |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | aikuistunee- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
aikuistunut- | |