ainokainen
ainokainen (38)
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | ainokainen | ainokaiset |
genetiivi | ainokaisen | ainokaisten ainokaisien |
partitiivi | ainokaista | ainokaisia |
akkusatiivi | ainokainen; ainokaisen |
ainokaiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | ainokaisessa | ainokaisissa |
elatiivi | ainokaisesta | ainokaisista |
illatiivi | ainokaiseen | ainokaisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | ainokaisella | ainokaisilla |
ablatiivi | ainokaiselta | ainokaisilta |
allatiivi | ainokaiselle | ainokaisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | ainokaisena (ainokaisna) |
ainokaisina |
translatiivi | ainokaiseksi | ainokaisiksi |
abessiivi | ainokaisetta | ainokaisitta |
instruktiivi | – | ainokaisin |
komitatiivi | – | ainokaisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | ainokaise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
ainokais- |
|
|