aistinut
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | aistinut | aistineet |
genetiivi | aistineen | aistineiden aistineitten |
partitiivi | aistinutta | aistineita |
akkusatiivi | aistinut; aistineen | aistineet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | aistineessa | aistineissa |
elatiivi | aistineesta | aistineista |
illatiivi | aistineeseen | aistineisiin aistineihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | aistineella | aistineilla |
ablatiivi | aistineelta | aistineilta |
allatiivi | aistineelle | aistineille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | aistineena | aistineina |
translatiivi | aistineeksi | aistineiksi |
abessiivi | aistineetta | aistineitta |
instruktiivi | – | aistinein |
komitatiivi | – | aistineine |