ajoittunut
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | ajoittunut | ajoittuneet |
| genetiivi | ajoittuneen | ajoittuneiden ajoittuneitten |
| partitiivi | ajoittunutta | ajoittuneita |
| akkusatiivi | ajoittunut; ajoittuneen | ajoittuneet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | ajoittuneessa | ajoittuneissa |
| elatiivi | ajoittuneesta | ajoittuneista |
| illatiivi | ajoittuneeseen | ajoittuneisiin ajoittuneihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | ajoittuneella | ajoittuneilla |
| ablatiivi | ajoittuneelta | ajoittuneilta |
| allatiivi | ajoittuneelle | ajoittuneille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | ajoittuneena | ajoittuneina |
| translatiivi | ajoittuneeksi | ajoittuneiksi |
| abessiivi | ajoittuneetta | ajoittuneitta |
| instruktiivi | – | ajoittunein |
| komitatiivi | – | ajoittuneine |