allokoinut
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | allokoinut | allokoineet |
genetiivi | allokoineen | allokoineiden allokoineitten |
partitiivi | allokoinutta | allokoineita |
akkusatiivi | allokoinut; allokoineen |
allokoineet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | allokoineessa | allokoineissa |
elatiivi | allokoineesta | allokoineista |
illatiivi | allokoineeseen | allokoineisiin allokoineihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | allokoineella | allokoineilla |
ablatiivi | allokoineelta | allokoineilta |
allatiivi | allokoineelle | allokoineille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | allokoineena | allokoineina |
translatiivi | allokoineeksi | allokoineiksi |
abessiivi | allokoineetta | allokoineitta |
instruktiivi | – | allokoinein |
komitatiivi | – | allokoineine |
vartalot | ||
vokaalivartalo | allokoinee- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
allokoinut- |