almoravidi

Hei, olet tullut tänne etsimään sanan almoravidi merkitystä. DICTIOUS-sanakirjasta löydät paitsi kaikki sanan almoravidi sanakirjamerkitykset, myös sen etymologian, ominaisuudet ja sen, miten almoravidi sanotaan yksikössä ja monikossa. Kaikki mitä sinun tarvitsee tietää sanasta almoravidi on tässä. Sanan almoravidi määritelmä auttaa sinua olemaan täsmällisempi ja oikeampi puhuessasi tai kirjoittaessasi tekstejäsi. Kun tunnet sananalmoravidi määritelmän sekä muiden sanojen määritelmät, rikastutat sanavarastoasi ja saat lisää ja parempia kielellisiä resursseja.

Suomi

Substantiivi

almoravidi (5)

  1. almoravidit markokkolainen uskonnollinen uudistusliike ja dynastia, joka hallitsi Marokossa, Espanjan eteläosissa 1000–1100-luvuilla
    Almoravidien valtakunnan luojana pidetäänkin Marokon valloittajaa Jũsuf ibn Tašufinia. Hän perusti pääkaupungikseen 1062 Marrakešin. – – Ibn Tašufinin kuoltua hänen poikansa Ali hallitsi (1096–1143) jo varsin laajaa valtakuntaa, joka käsitti koko nykyisen Marokon, suurimman osan Algeriaa sekä Andalusian, johon liiitettiin Baleaarien saaret.[1]

Taivutus

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi almoravidi almoravidit
genetiivi almoravidin almoravidien
(almoravidein)
partitiivi almoravidia almoravideja
akkusatiivi almoravidi;
almoravidin
almoravidit
sisäpaikallissijat
inessiivi almoravidissa almoravideissa
elatiivi almoravidista almoravideista
illatiivi almoravidiin almoravideihin
ulkopaikallissijat
adessiivi almoravidilla almoravideilla
ablatiivi almoravidilta almoravideilta
allatiivi almoravidille almoravideille
muut sijamuodot
essiivi almoravidina almoravideina
translatiivi almoravidiksi almoravideiksi
abessiivi almoraviditta almoravideitta
instruktiivi almoravidein
komitatiivi almoravideine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo almoravidi-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia

liikkeen nimen المرابطون‎ (al-Murãbitūn) 'uskon linnakkeen miehet' espanjankielisestä asusta[1]

Käännökset

Viitteet

  1. 1,0 1,1 Kaikkonen, O.; Rytkönen, S. ja Sivonen, S. Afrikan historia. Gaudeamus. Helsinki 1989. ISBN 951-662-382-4: s. 51–52