Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | altto | altot |
genetiivi | alton | alttojen |
partitiivi | alttoa | alttoja |
akkusatiivi | altto; alton |
altot |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | altossa | altoissa |
elatiivi | altosta | altoista |
illatiivi | alttoon | alttoihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | altolla | altoilla |
ablatiivi | altolta | altoilta |
allatiivi | altolle | altoille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | alttona | alttoina |
translatiivi | altoksi | altoiksi |
abessiivi | altotta | altoitta |
instruktiivi | – | altoin |
komitatiivi | – | alttoine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | alto- | |
vahva vartalo | altto- | |
konsonantti- vartalo |
- |
altto ei ole oopperassa käytettävä termi
latinan kielen altus (korkea); korkea suhteessa matalampaan tenoriääneen
alttoavain, alttohuilu, alttoklarinetti, alttolaulajatar, alttonokkahuilu, alttosaksofoni, alttotorvi, alttoviulu, alttoääni, kontra-altto, poika-altto