animoitu
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | animoitu | animoittut |
genetiivi | animoittun | animoitujen |
partitiivi | animoitua | animoituja |
akkusatiivi | animoitu; animoittun |
animoittut |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | animoittussa | animoittuissa |
elatiivi | animoittusta | animoittuista |
illatiivi | animoituun | animoituihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | animoittulla | animoittuilla |
ablatiivi | animoittulta | animoittuilta |
allatiivi | animoittulle | animoittuille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | animoituna | animoituina |
translatiivi | animoittuksi | animoittuiksi |
abessiivi | animoittutta | animoittuitta |
instruktiivi | – | animoittuin |
komitatiivi | – | animoituine |
vartalot | ||
vokaalivartalo | {{{vart.vok}}} | |
heikko vartalo | {{{vart.heik}}} | |
vahva vartalo | {{{vart.vah}}} | |
konsonantti- vartalo |
{{{vart.kons}}} |