ansa
Hei, olet tullut tänne etsimään sanan ansa merkitystä. DICTIOUS-sanakirjasta löydät paitsi kaikki sanan ansa sanakirjamerkitykset, myös sen etymologian, ominaisuudet ja sen, miten ansa sanotaan yksikössä ja monikossa. Kaikki mitä sinun tarvitsee tietää sanasta ansa on tässä. Sanan ansa määritelmä auttaa sinua olemaan täsmällisempi ja oikeampi puhuessasi tai kirjoittaessasi tekstejäsi. Kun tunnet sananansa määritelmän sekä muiden sanojen määritelmät, rikastutat sanavarastoasi ja saat lisää ja parempia kielellisiä resursseja.
Ansa
 |
Suomi
Substantiivi
ansa (9)
- paikka, väline tai tilanne, jolla toivotaan saatavan kiinni ihminen tai eläin
- Nykyään ei saa pyytää riistaa ansoilla.
- He kävelivät suoraan ansaan.
- (sodankäynti) kätketty räjähde tai muu laite, joka laukeaa kosketuksesta tai lähestyttäessä
- Asetettu miina on aina ansa.
- juonikkaaseen keskustelun ohjailuun liittyvä kiero kysymys
- Tuollaiseen kysymykseen vastaaminen on kuin astuisi ansaan.
- (slangia) erehdyttävästi naiselta näyttävä mies; transvestiitti tai transsukupuolinen
Ääntäminen
- IPA: /ˈɑnsɑ/,
- tavutus: an‧sa
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | ansa | ansat |
| genetiivi | ansan | ansojen (ansain) |
| partitiivi | ansaa | ansoja |
| akkusatiivi | ansa; ansan |
ansat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | ansassa | ansoissa |
| elatiivi | ansasta | ansoista |
| illatiivi | ansaan | ansoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | ansalla | ansoilla |
| ablatiivi | ansalta | ansoilta |
| allatiivi | ansalle | ansoille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | ansana | ansoina |
| translatiivi | ansaksi | ansoiksi |
| abessiivi | ansatta | ansoitta |
| instruktiivi | – | ansoin |
| komitatiivi | – | ansoine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | ansa- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
balttilainen laina[1]
Käännökset
4. erehdyttävästi naiselta näyttävä mies
|
Liittyvät sanat
Johdokset
Yhdyssanat
ansakuoppa, ansalanka, ansapolku, polkuansa, selkoinansa, vipuansa
Aiheesta muualla
- ansa Kielitoimiston sanakirjassa
- ansa Tieteen termipankissa
- ansa Suomen kielen vanhimman sanaston etymologisessa verkkosanakirjassa
Puola
Substantiivi
ansa f.
Ruotsi
Verbi
ansa (1)
Taivutus
| Taivutus – ansa | ||
|---|---|---|
| Persoonamuodot | ||
| muoto | aktiivi | passiivi |
| preesens | ansar | ansas |
| imperfekti | ansade | ansades |
| supiini | ansat | ansats |
| imperatiivi | ansa | – |
- Nominaalimuodot
- aktiivin infinitiivi: ansa
- passiivin infinitiivi: ansas
- aktiivin part. prees: ansande
- passiivin part. prees: ansandes
- part. perf.: yl. ansad, n. ansat, määr./mon. ansade
Aiheesta muualla
- ansa Svenska Akademiens ordbokissa SAOBissa (ruotsiksi)
Viitteet
- ↑ Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 354. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.