ansainnut
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | ansainnut | ansainneet |
genetiivi | ansainneen | ansainneiden ansainneitten |
partitiivi | ansainnutta | ansainneita |
akkusatiivi | ansainnut; ansainneen |
ansainneet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | ansainneessa | ansainneissa |
elatiivi | ansainneesta | ansainneista |
illatiivi | ansainneeseen | ansainneisiin ansainneihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | ansainneella | ansainneilla |
ablatiivi | ansainneelta | ansainneilta |
allatiivi | ansainneelle | ansainneille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | ansainneena | ansainneina |
translatiivi | ansainneeksi | ansainneiksi |
abessiivi | ansainneetta | ansainneitta |
instruktiivi | – | ansainnein |
komitatiivi | – | ansainneine |
vartalot | ||
vokaalivartalo | ansainnee- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
ansainnut- |