Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | antropologi | antropologit |
genetiivi | antropologin | antropologien (antropologein) |
partitiivi | antropologia | antropologeja |
akkusatiivi | antropologi; antropologin |
antropologit |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | antropologissa | antropologeissa |
elatiivi | antropologista | antropologeista |
illatiivi | antropologiin | antropologeihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | antropologilla | antropologeilla |
ablatiivi | antropologilta | antropologeilta |
allatiivi | antropologille | antropologeille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | antropologina | antropologeina |
translatiivi | antropologiksi | antropologeiksi |
abessiivi | antropologitta | antropologeitta |
instruktiivi | – | antropologein |
komitatiivi | – | antropologeine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | antropologi- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
|
|
antropologi yl. (yks. määr. antropologin , ei monikkoa)