approilija (12)
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | approilija | approilijat |
genetiivi | approilijan | approilijoiden approilijoitten (approilijain) |
partitiivi | approilijaa | approilijoita |
akkusatiivi | approilija; approilijan |
approilijat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | approilijassa | approilijoissa |
elatiivi | approilijasta | approilijoista |
illatiivi | approilijaan | approilijoihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | approilijalla | approilijoilla |
ablatiivi | approilijalta | approilijoilta |
allatiivi | approilijalle | approilijoille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | approilijana | approilijoina |
translatiivi | approilijaksi | approilijoiksi |
abessiivi | approilijatta | approilijoitta |
instruktiivi | – | approilijoin |
komitatiivi | – | approilijoine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | approilija- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |