arastelu (2)
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | arastelu | arastelut |
genetiivi | arastelun | arastelujen arasteluiden arasteluitten |
partitiivi | arastelua | arasteluita arasteluja |
akkusatiivi | arastelu; arastelun |
arastelut |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | arastelussa | arasteluissa |
elatiivi | arastelusta | arasteluista |
illatiivi | arasteluun | arasteluihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | arastelulla | arasteluilla |
ablatiivi | arastelulta | arasteluilta |
allatiivi | arastelulle | arasteluille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | arasteluna | arasteluina |
translatiivi | arasteluksi | arasteluiksi |
abessiivi | arastelutta | arasteluitta |
instruktiivi | – | arasteluin |
komitatiivi | – | arasteluine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | arastelu- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
|