Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | arki | arjet |
genetiivi | arjen | arkien (arkein) |
partitiivi | arkea | arkia |
akkusatiivi | arki; arjen |
arjet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | arjessa | arjissa |
elatiivi | arjesta | arjista |
illatiivi | arkeen | arkiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | arjella | arjilla |
ablatiivi | arjelta | arjilta |
allatiivi | arjelle | arjille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | arkena | arkina |
translatiivi | arjeksi | arjiksi |
abessiivi | arjetta | arjitta |
instruktiivi | – | arjin |
komitatiivi | – | arkine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | arje- | |
vahva vartalo | arke- | |
konsonantti- vartalo |
- |
vanha germaaninen laina[1]
arki-ilta, arkiajattelu, arkiaskare, arkiateria, arkielämä, arkihuoli, arkikieli, arkikäyttö, arkiliikunta, arkiolot, arkipuku, arkipyhä, arkipäivä, arkirealismi, arkiruoka, arkirutiini, arkitodellisuus, arkitunnelma, arkityyli, arkiuupumus, arkivaate, arkiviikko
arki, yksipaikkainen verbi, monikko