arkkitehti (5)
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | arkkitehti | arkkitehdit |
genetiivi | arkkitehdin | arkkitehtien, (arkkitehtein) |
partitiivi | arkkitehtia, arkkitehtiä | arkkitehteja, arkkitehtejä |
akkusatiivi | arkkitehti; arkkitehdin | arkkitehdit |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | arkkitehdissa, arkkitehdissä | arkkitehdeissa, arkkitehdeissä |
elatiivi | arkkitehdista, arkkitehdistä | arkkitehdeista, arkkitehdeistä |
illatiivi | arkkitehtiin | arkkitehteihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | arkkitehdilla, arkkitehdillä | arkkitehdeilla, arkkitehdeillä |
ablatiivi | arkkitehdilta, arkkitehdiltä | arkkitehdeilta, arkkitehdeiltä |
allatiivi | arkkitehdille | arkkitehdeille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | arkkitehtina, arkkitehtinä | arkkitehteina, arkkitehteinä |
translatiivi | arkkitehdiksi | arkkitehdeiksi |
abessiivi | arkkitehditta, arkkitehdittä | arkkitehdeitta, arkkitehdeittä |
instruktiivi | – | arkkitehdein |
komitatiivi | – | arkkitehteine- + omistusliite |
muinaiskreikan rakennusmestaria tarkoittavasta sanasta ἀρχιτέκτων, arkhitekton[1] ἀρχι- "pää-" (arkki-) ja τέκτων, "rakentaja"
|
|
arkkitehdintutkinto, arkkitehtitoimisto, asemakaava-arkkitehti, kaupunginarkkitehti, maisema-arkkitehti, pääarkkitehti, rakennusarkkitehti, yliarkkitehti