arpeutuva
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | arpeutuva | arpeutuvat |
genetiivi | arpeutuvan | arpeutuvien (arpeutuvain) |
partitiivi | arpeutuvaa | arpeutuvia |
akkusatiivi | arpeutuva; arpeutuvan |
arpeutuvat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | arpeutuvassa | arpeutuvissa |
elatiivi | arpeutuvasta | arpeutuvista |
illatiivi | arpeutuvaan | arpeutuviin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | arpeutuvalla | arpeutuvilla |
ablatiivi | arpeutuvalta | arpeutuvilta |
allatiivi | arpeutuvalle | arpeutuville |
muut sijamuodot | ||
essiivi | arpeutuvana | arpeutuvina |
translatiivi | arpeutuvaksi | arpeutuviksi |
abessiivi | arpeutuvatta | arpeutuvitta |
instruktiivi | – | arpeutuvin |
komitatiivi | – | arpeutuvine |
vartalot | ||
vokaalivartalo | {{{vart.vok}}} | |
heikko vartalo | {{{vart.heik}}} | |
vahva vartalo | {{{vart.vah}}} | |
konsonantti- vartalo |
{{{vart.kons}}} |