arvostettu (1-C) (komparatiivi arvostetumpi, superlatiivi arvostetuin) (taivutus)
arvostettu
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | arvostettu | arvostetut |
| genetiivi | arvostetun | arvostettujen |
| partitiivi | arvostettua | arvostettuja |
| akkusatiivi | arvostettu; arvostetun | arvostetut |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | arvostetussa | arvostetuissa |
| elatiivi | arvostetusta | arvostetuista |
| illatiivi | arvostettuun | arvostettuihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | arvostetulla | arvostetuilla |
| ablatiivi | arvostetulta | arvostetuilta |
| allatiivi | arvostetulle | arvostetuille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | arvostettuna | arvostettuina |
| translatiivi | arvostetuksi | arvostetuiksi |
| abessiivi | arvostetutta | arvostetuitta |
| instruktiivi | – | arvostetuin |
| komitatiivi | – | arvostettuine |