aseistettu (1-C) (komparatiivi aseistetumpi, superlatiivi aseistetuin) (taivutus )
|
aseistettu
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | aseistettu | aseistetut |
genetiivi | aseistetun | aseistettujen |
partitiivi | aseistettua | aseistettuja |
akkusatiivi | aseistettu; aseistetun | aseistetut |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | aseistetussa | aseistetuissa |
elatiivi | aseistetusta | aseistetuista |
illatiivi | aseistettuun | aseistettuihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | aseistetulla | aseistetuilla |
ablatiivi | aseistetulta | aseistetuilta |
allatiivi | aseistetulle | aseistetuille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | aseistettuna | aseistettuina |
translatiivi | aseistetuksi | aseistetuiksi |
abessiivi | aseistetutta | aseistetuitta |
instruktiivi | – | aseistetuin |
komitatiivi | – | aseistettuine |