dendrologi (5)
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | dendrologi | dendrologit |
| genetiivi | dendrologin | dendrologien (dendrologein) |
| partitiivi | dendrologia | dendrologeja |
| akkusatiivi | dendrologi; dendrologin |
dendrologit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | dendrologissa | dendrologeissa |
| elatiivi | dendrologista | dendrologeista |
| illatiivi | dendrologiin | dendrologeihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | dendrologilla | dendrologeilla |
| ablatiivi | dendrologilta | dendrologeilta |
| allatiivi | dendrologille | dendrologeille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | dendrologina | dendrologeina |
| translatiivi | dendrologiksi | dendrologeiksi |
| abessiivi | dendrologitta | dendrologeitta |
| instruktiivi | – | dendrologein |
| komitatiivi | – | dendrologeine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | dendrologi- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
|
dendrologi yl. (yks. määr. dendrologin , ei monikkoa)