denso (1)
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | denso | densot |
| genetiivi | denson | densojen |
| partitiivi | densoa | densoja |
| akkusatiivi | denso; denson |
densot |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | densossa | densoissa |
| elatiivi | densosta | densoista |
| illatiivi | densoon | densoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | densolla | densoilla |
| ablatiivi | densolta | densoilta |
| allatiivi | densolle | densoille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | densona | densoina |
| translatiivi | densoksi | densoiksi |
| abessiivi | densotta | densoitta |
| instruktiivi | – | densoin |
| komitatiivi | – | densoine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | denso- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
denaturoidusta eli juotavaksi kelpaamattomaksi käsitellystä alkoholista, jota käyttävät humaltumistarkoituksessa vain pitkälle rappioituneet alkoholistit; kts. myös dena, deeku
denso m., densa f. (monikko densos m., densas f.)
dēnsō (I) (akt. prees. inf. dēnsāre,ind. perf. y. 1. p. dēnsāvī, part. perf. dēnsātus) (taivutus)