desiimi (6)
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | desiimi | desiimit |
genetiivi | desiimin | desiimien desiimeiden desiimeitten |
partitiivi | desiimiä | desiimeitä desiimejä |
akkusatiivi | desiimi; desiimin |
desiimit |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | desiimissä | desiimeissä |
elatiivi | desiimistä | desiimeistä |
illatiivi | desiimiin | desiimeihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | desiimillä | desiimeillä |
ablatiivi | desiimiltä | desiimeiltä |
allatiivi | desiimille | desiimeille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | desiiminä | desiimeinä |
translatiivi | desiimiksi | desiimeiksi |
abessiivi | desiimittä | desiimeittä |
instruktiivi | – | desiimein |
komitatiivi | – | desiimeine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | desiimi- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
|