digannut
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | digannut | diganneet |
| genetiivi | diganneen | diganneiden diganneitten |
| partitiivi | digannutta | diganneita |
| akkusatiivi | digannut; diganneen |
diganneet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | diganneessa | diganneissa |
| elatiivi | diganneesta | diganneista |
| illatiivi | diganneeseen | diganneisiin diganneihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | diganneella | diganneilla |
| ablatiivi | diganneelta | diganneilta |
| allatiivi | diganneelle | diganneille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | diganneena | diganneina |
| translatiivi | diganneeksi | diganneiksi |
| abessiivi | diganneetta | diganneitta |
| instruktiivi | – | digannein |
| komitatiivi | – | diganneine |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | digannee- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
digannut- | |