dirkki (1)
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | dirkki | dirkit |
genetiivi | dirkin | dirkkien (dirkkein) |
partitiivi | dirkkiä | dirkkejä |
akkusatiivi | dirkki; dirkin |
dirkit |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | dirkissä | dirkeissä |
elatiivi | dirkistä | dirkeistä |
illatiivi | dirkkiin | dirkkeihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | dirkillä | dirkeillä |
ablatiivi | dirkiltä | dirkeiltä |
allatiivi | dirkille | dirkeille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | dirkkinä | dirkkeinä |
translatiivi | dirkiksi | dirkeiksi |
abessiivi | dirkittä | dirkeittä |
instruktiivi | – | dirkein |
komitatiivi | – | dirkkeine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | dirki- | |
vahva vartalo | dirkki- | |
konsonantti- vartalo |
- |