dokannut
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | dokannut | dokanneet |
genetiivi | dokanneen | dokanneiden dokanneitten |
partitiivi | dokannutta | dokanneita |
akkusatiivi | dokannut; dokanneen |
dokanneet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | dokanneessa | dokanneissa |
elatiivi | dokanneesta | dokanneista |
illatiivi | dokanneeseen | dokanneisiin dokanneihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | dokanneella | dokanneilla |
ablatiivi | dokanneelta | dokanneilta |
allatiivi | dokanneelle | dokanneille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | dokanneena | dokanneina |
translatiivi | dokanneeksi | dokanneiksi |
abessiivi | dokanneetta | dokanneitta |
instruktiivi | – | dokannein |
komitatiivi | – | dokanneine |
vartalot | ||
vokaalivartalo | dokannee- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
dokannut- |