dunkelsten

Hei, olet tullut tänne etsimään sanan dunkelsten merkitystä. DICTIOUS-sanakirjasta löydät paitsi kaikki sanan dunkelsten sanakirjamerkitykset, myös sen etymologian, ominaisuudet ja sen, miten dunkelsten sanotaan yksikössä ja monikossa. Kaikki mitä sinun tarvitsee tietää sanasta dunkelsten on tässä. Sanan dunkelsten määritelmä auttaa sinua olemaan täsmällisempi ja oikeampi puhuessasi tai kirjoittaessasi tekstejäsi. Kun tunnet sanandunkelsten määritelmän sekä muiden sanojen määritelmät, rikastutat sanavarastoasi ja saat lisää ja parempia kielellisiä resursseja.

Saksa

Adjektiivi

dunkelsten

  1. (taivutusmuoto) yksikön maskuliinin vahva akkusatiivimuoto sanasta dunkelste (joka on superlatiivimuoto sanasta dunkel)
  2. (taivutusmuoto) yksikön maskuliinin vahva genetiivimuoto sanasta dunkelste (joka on superlatiivimuoto sanasta dunkel)
  3. (taivutusmuoto) yksikön maskuliinin heikko akkusatiivimuoto sanasta dunkelste (joka on superlatiivimuoto sanasta dunkel)
  4. (taivutusmuoto) yksikön maskuliinin heikko datiivimuoto sanasta dunkelste (joka on superlatiivimuoto sanasta dunkel)
  5. (taivutusmuoto) yksikön maskuliinin heikko genetiivimuoto sanasta dunkelste (joka on superlatiivimuoto sanasta dunkel)
  6. (taivutusmuoto) yksikön feminiinin heikko datiivimuoto sanasta dunkelste (joka on superlatiivimuoto sanasta dunkel)
  7. (taivutusmuoto) yksikön feminiinin heikko genetiivimuoto sanasta dunkelste (joka on superlatiivimuoto sanasta dunkel)
  8. (taivutusmuoto) yksikön neutrin vahva genetiivimuoto sanasta dunkelste (joka on superlatiivimuoto sanasta dunkel)
  9. (taivutusmuoto) yksikön neutrin heikko datiivimuoto sanasta dunkelste (joka on superlatiivimuoto sanasta dunkel)
  10. (taivutusmuoto) yksikön neutrin heikko genetiivimuoto sanasta dunkelste (joka on superlatiivimuoto sanasta dunkel)
  11. (taivutusmuoto) monikon vahva datiivimuoto sanasta dunkelste (joka on superlatiivimuoto sanasta dunkel)
  12. (taivutusmuoto) monikon heikko nominatiivimuoto sanasta dunkelste (joka on superlatiivimuoto sanasta dunkel)
  13. (taivutusmuoto) monikon heikko akkusatiivimuoto sanasta dunkelste (joka on superlatiivimuoto sanasta dunkel)
  14. (taivutusmuoto) monikon heikko datiivimuoto sanasta dunkelste (joka on superlatiivimuoto sanasta dunkel)
  15. (taivutusmuoto) monikon heikko genetiivimuoto sanasta dunkelste (joka on superlatiivimuoto sanasta dunkel)