dynamo (2)
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | dynamo | dynamot |
genetiivi | dynamon | dynamojen dynamoiden dynamoitten |
partitiivi | dynamoa | dynamoita dynamoja |
akkusatiivi | dynamo; dynamon |
dynamot |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | dynamossa | dynamoissa |
elatiivi | dynamosta | dynamoista |
illatiivi | dynamoon | dynamoihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | dynamolla | dynamoilla |
ablatiivi | dynamolta | dynamoilta |
allatiivi | dynamolle | dynamoille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | dynamona | dynamoina |
translatiivi | dynamoksi | dynamoiksi |
abessiivi | dynamotta | dynamoitta |
instruktiivi | – | dynamoin |
komitatiivi | – | dynamoine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | dynamo- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
englannin sanasta dynamo, Silvanus P. Thompsonin 1882 luoma sana, joka on lyhentymä ilmauksesta dynamo-electric machine < pohjana muinaiskreikan δῠ́νᾰμῐς (dýnamis) ’voima’[1]