ehtynyt
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | ehtynyt | ehtyneet |
| genetiivi | ehtyneen | ehtyneiden ehtyneitten |
| partitiivi | ehtynyttä | ehtyneitä |
| akkusatiivi | ehtynyt; ehtyneen |
ehtyneet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | ehtyneessä | ehtyneissä |
| elatiivi | ehtyneestä | ehtyneistä |
| illatiivi | ehtyneeseen | ehtyneisiin ehtyneihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | ehtyneellä | ehtyneillä |
| ablatiivi | ehtyneeltä | ehtyneiltä |
| allatiivi | ehtyneelle | ehtyneille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | ehtyneenä | ehtyneinä |
| translatiivi | ehtyneeksi | ehtyneiksi |
| abessiivi | ehtyneettä | ehtyneittä |
| instruktiivi | – | ehtynein |
| komitatiivi | – | ehtyneine |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | ehtynee- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
ehtynyt- | |