elävöittänyt
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | elävöittänyt | elävöittäneet |
| genetiivi | elävöittäneen | elävöittäneiden elävöittäneitten |
| partitiivi | elävöittänyttä | elävöittäneitä |
| akkusatiivi | elävöittänyt; elävöittäneen |
elävöittäneet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | elävöittäneessä | elävöittäneissä |
| elatiivi | elävöittäneestä | elävöittäneistä |
| illatiivi | elävöittäneeseen | elävöittäneisiin elävöittäneihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | elävöittäneellä | elävöittäneillä |
| ablatiivi | elävöittäneeltä | elävöittäneiltä |
| allatiivi | elävöittäneelle | elävöittäneille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | elävöittäneenä | elävöittäneinä |
| translatiivi | elävöittäneeksi | elävöittäneiksi |
| abessiivi | elävöittäneettä | elävöittäneittä |
| instruktiivi | – | elävöittänein |
| komitatiivi | – | elävöittäneine |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | elävöittänee- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
elävöittänyt- | |