emä
Hei, olet tullut tänne etsimään sanan emä merkitystä. DICTIOUS-sanakirjasta löydät paitsi kaikki sanan emä sanakirjamerkitykset, myös sen etymologian, ominaisuudet ja sen, miten emä sanotaan yksikössä ja monikossa. Kaikki mitä sinun tarvitsee tietää sanasta emä on tässä. Sanan emä määritelmä auttaa sinua olemaan täsmällisempi ja oikeampi puhuessasi tai kirjoittaessasi tekstejäsi. Kun tunnet sananemä määritelmän sekä muiden sanojen määritelmät, rikastutat sanavarastoasi ja saat lisää ja parempia kielellisiä resursseja.
 |
Suomi
Substantiivi
emä (10)
- eläimen äiti, joidenkin eläinlajien emo
- Varsan emä on nimeltään Tähti.
- (vanhentunut) äiti
- (vanhentunut) kohtu
Ääntäminen
- IPA: /ˈemæ/
- tavutus: e‧mä
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | emä | emät |
| genetiivi | emän | emien (emäin) |
| partitiivi | emää | emiä |
| akkusatiivi | emä; emän |
emät |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | emässä | emissä |
| elatiivi | emästä | emistä |
| illatiivi | emään | emiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | emällä | emillä |
| ablatiivi | emältä | emiltä |
| allatiivi | emälle | emille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | emänä | eminä |
| translatiivi | emäksi | emiksi |
| abessiivi | emättä | emittä |
| instruktiivi | – | emin |
| komitatiivi | – | emine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | emä- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset
1. eläimen vanhempi
|
Liittyvät sanat
Johdokset
- substantiivit: emo
Yhdyssanat
emäalus, emäjoki, emäkallio, emäkarhu, emäkaupunki, emälaiva, emämaa, emänsänussija, emäpensas, emäpitäjä, emäpuu, emäseurakunta, emäsika, emätila, emävalhe
Aiheesta muualla
- emä Kielitoimiston sanakirjassa
- emä Suomen kielen vanhimman sanaston etymologisessa verkkosanakirjassa
Vepsä
Substantiivi
emä (gen emän, mon part emid)