emäs
Hei, olet tullut tänne etsimään sanan emäs merkitystä. DICTIOUS-sanakirjasta löydät paitsi kaikki sanan emäs sanakirjamerkitykset, myös sen etymologian, ominaisuudet ja sen, miten emäs sanotaan yksikössä ja monikossa. Kaikki mitä sinun tarvitsee tietää sanasta emäs on tässä. Sanan emäs määritelmä auttaa sinua olemaan täsmällisempi ja oikeampi puhuessasi tai kirjoittaessasi tekstejäsi. Kun tunnet sananemäs määritelmän sekä muiden sanojen määritelmät, rikastutat sanavarastoasi ja saat lisää ja parempia kielellisiä resursseja.
Suomi
Substantiivi
emäs (39)
- (epäorgaaninen kemia) hapon vastakohta
Ääntäminen
- IPA: /ˈemæs/
- tavutus: e‧mäs
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | emäs | emäkset |
| genetiivi | emäksen | emästen emäksien |
| partitiivi | emästä | emäksiä |
| akkusatiivi | emäs; emäksen |
emäkset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | emäksessä | emäksissä |
| elatiivi | emäksestä | emäksistä |
| illatiivi | emäkseen | emäksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | emäksellä | emäksillä |
| ablatiivi | emäkseltä | emäksiltä |
| allatiivi | emäkselle | emäksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | emäksenä | emäksinä |
| translatiivi | emäkseksi | emäksiksi |
| abessiivi | emäksettä | emäksittä |
| instruktiivi | – | emäksin |
| komitatiivi | – | emäksine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | emäkse- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
emäs- | |
Etymologia
Sanaa käytti ensimmäisenä Julius Krohn vuonna 1860 julkaisemassaan luettelossa Kemiallisia Tiedesanoja.[1]
Käännökset
Liittyvät sanat
Johdokset
- adjektiivit: emäksinen
Yhdyssanat
Aiheesta muualla
Viitteet
- ↑ Lari Kauppinen: Alkuainesanaston tiimoilta: Vanhoja suomenkielisiä nimityksiä. Terminfo, 1993, nro 4, s. 14. Artikkelin verkkoversio (PDF). (Lähteessä vuosiluvuksi sanotaan 1862.)