entistettävä
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | entistettävä | entistettävät |
genetiivi | entistettävän | entistettävien (entistettäväin) |
partitiivi | entistettävää | entistettäviä |
akkusatiivi | entistettävä; entistettävän |
entistettävät |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | entistettävässä | entistettävissä |
elatiivi | entistettävästä | entistettävistä |
illatiivi | entistettävään | entistettäviin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | entistettävällä | entistettävillä |
ablatiivi | entistettävältä | entistettäviltä |
allatiivi | entistettävälle | entistettäville |
muut sijamuodot | ||
essiivi | entistettävänä | entistettävinä |
translatiivi | entistettäväksi | entistettäviksi |
abessiivi | entistettävättä | entistettävittä |
instruktiivi | – | entistettävin |
komitatiivi | – | entistettävine |
vartalot | ||
vokaalivartalo | {{{vart.vok}}} | |
heikko vartalo | {{{vart.heik}}} | |
vahva vartalo | {{{vart.vah}}} | |
konsonantti- vartalo |
{{{vart.kons}}} |