Katso myös: -era, ERA, Era, era |
erä (10)
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | erä | erät |
genetiivi | erän | erien (eräin) |
partitiivi | erää | eriä |
akkusatiivi | erä; erän |
erät |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | erässä | erissä |
elatiivi | erästä | eristä |
illatiivi | erään | eriin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | erällä | erillä |
ablatiivi | erältä | eriltä |
allatiivi | erälle | erille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | eränä | erinä |
translatiivi | eräksi | eriksi |
abessiivi | erättä | erittä |
instruktiivi | – | erin |
komitatiivi | – | erine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | erä- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Varhaiskanta-arjalaisesta alkumuodosta *erä, joka on todennäköisesti tarkoittanut ’erillään tai irrallaan olevaa’.[1]
alkuerä, eräajo, eräalue, eräkirja, eräkirjailija, eräkulttuuri, eräkäsittely, eräluku, erämaa, erämies, eränkävijä, eränkäynti, eräopas, eräpallo, eräpoliisi, eräpäivä, eräreitti, eräretkeily, eräretki, eräseurue, erätaito, erätalous, erätauko, erävartija, erävoitto, jäännöserä, kauppaerä, keräilyerä, koe-erä, korkoerä, kuoletuserä, kustannuserä, kuukausierä, loppuerä, lumierä, lyhennyserä, maksuerä, menoerä, määräerä, osamaksuerä, saapumiserä, tasaerä, tavaraerä toimituserä, tuloerä, tuotantoerä, täydennyserä, vakuutusmaksuerä, valmistuserä, välierä