eräytyminen (38)
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | eräytyminen | eräytymiset |
genetiivi | eräytymisen | eräytymisten eräytymisien |
partitiivi | eräytymistä | eräytymisiä |
akkusatiivi | eräytyminen; eräytymisen |
eräytymiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | eräytymisessä | eräytymisissä |
elatiivi | eräytymisestä | eräytymisistä |
illatiivi | eräytymiseen | eräytymisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | eräytymisellä | eräytymisillä |
ablatiivi | eräytymiseltä | eräytymisiltä |
allatiivi | eräytymiselle | eräytymisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | eräytymisenä (eräytymisnä) |
eräytymisinä |
translatiivi | eräytymiseksi | eräytymisiksi |
abessiivi | eräytymisettä | eräytymisittä |
instruktiivi | – | eräytymisin |
komitatiivi | – | eräytymisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | eräytymise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
eräytymis- |