erbitterte

Hei, olet tullut tänne etsimään sanan erbitterte merkitystä. DICTIOUS-sanakirjasta löydät paitsi kaikki sanan erbitterte sanakirjamerkitykset, myös sen etymologian, ominaisuudet ja sen, miten erbitterte sanotaan yksikössä ja monikossa. Kaikki mitä sinun tarvitsee tietää sanasta erbitterte on tässä. Sanan erbitterte määritelmä auttaa sinua olemaan täsmällisempi ja oikeampi puhuessasi tai kirjoittaessasi tekstejäsi. Kun tunnet sananerbitterte määritelmän sekä muiden sanojen määritelmät, rikastutat sanavarastoasi ja saat lisää ja parempia kielellisiä resursseja.

Saksa

Adjektiivi

erbitterte

  1. (taivutusmuoto) yksikön maskuliinin heikko nominatiivimuoto sanasta erbittert
  2. (taivutusmuoto) yksikön feminiinin nominatiivimuoto sanasta erbittert
  3. (taivutusmuoto) yksikön feminiinin akkusatiivimuoto sanasta erbittert
  4. (taivutusmuoto) yksikön neutrin heikko nominatiivimuoto sanasta erbittert
  5. (taivutusmuoto) yksikön neutrin heikko akkusatiivimuoto sanasta erbittert
  6. (taivutusmuoto) monikon heikko nominatiivimuoto sanasta erbittert
  7. (taivutusmuoto) monikon heikko akkusatiivimuoto sanasta erbittert

Verbi

erbitterte

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 1. persoonan muoto verbistä erbittern
  2. (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 3. persoonan muoto verbistä erbittern
  3. (taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin yksikön 1. persoonan muoto verbistä erbittern
  4. (taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin yksikön 3. persoonan muoto verbistä erbittern
  5. (taivutusmuoto) yksikön maskuliinin heikko nominatiivimuoto sanasta erbittert (joka on partisiipin perfekti sanasta erbittern)
  6. (taivutusmuoto) yksikön feminiinin nominatiivimuoto sanasta erbittert (joka on partisiipin perfekti sanasta erbittern)
  7. (taivutusmuoto) yksikön feminiinin akkusatiivimuoto sanasta erbittert (joka on partisiipin perfekti sanasta erbittern)
  8. (taivutusmuoto) yksikön neutrin heikko nominatiivimuoto sanasta erbittert (joka on partisiipin perfekti sanasta erbittern)
  9. (taivutusmuoto) yksikön neutrin heikko akkusatiivimuoto sanasta erbittert (joka on partisiipin perfekti sanasta erbittern)
  10. (taivutusmuoto) monikon heikko nominatiivimuoto sanasta erbittert (joka on partisiipin perfekti sanasta erbittern)
  11. (taivutusmuoto) monikon heikko akkusatiivimuoto sanasta erbittert (joka on partisiipin perfekti sanasta erbittern)