erehdyttänyt
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | erehdyttänyt | erehdyttäneet |
| genetiivi | erehdyttäneen | erehdyttäneiden erehdyttäneitten |
| partitiivi | erehdyttänyttä | erehdyttäneitä |
| akkusatiivi | erehdyttänyt; erehdyttäneen | erehdyttäneet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | erehdyttäneessä | erehdyttäneissä |
| elatiivi | erehdyttäneestä | erehdyttäneistä |
| illatiivi | erehdyttäneeseen | erehdyttäneisiin erehdyttäneihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | erehdyttäneellä | erehdyttäneillä |
| ablatiivi | erehdyttäneeltä | erehdyttäneiltä |
| allatiivi | erehdyttäneelle | erehdyttäneille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | erehdyttäneenä | erehdyttäneinä |
| translatiivi | erehdyttäneeksi | erehdyttäneiksi |
| abessiivi | erehdyttäneettä | erehdyttäneittä |
| instruktiivi | – | erehdyttänein |
| komitatiivi | – | erehdyttäneine |