erkalteten

Hei, olet tullut tänne etsimään sanan erkalteten merkitystä. DICTIOUS-sanakirjasta löydät paitsi kaikki sanan erkalteten sanakirjamerkitykset, myös sen etymologian, ominaisuudet ja sen, miten erkalteten sanotaan yksikössä ja monikossa. Kaikki mitä sinun tarvitsee tietää sanasta erkalteten on tässä. Sanan erkalteten määritelmä auttaa sinua olemaan täsmällisempi ja oikeampi puhuessasi tai kirjoittaessasi tekstejäsi. Kun tunnet sananerkalteten määritelmän sekä muiden sanojen määritelmät, rikastutat sanavarastoasi ja saat lisää ja parempia kielellisiä resursseja.
Katso myös: erkälteten

Saksa

Verbi

erkalteten

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin monikon 1. persoonan muoto verbistä erkalten
  2. (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin monikon 3. persoonan muoto verbistä erkalten
  3. (taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin monikon 1. persoonan muoto verbistä erkalten
  4. (taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin monikon 3. persoonan muoto verbistä erkalten
  5. (taivutusmuoto) yksikön maskuliinin vahva akkusatiivimuoto sanasta erkaltet (joka on partisiipin perfekti sanasta erkalten)
  6. (taivutusmuoto) yksikön maskuliinin vahva genetiivimuoto sanasta erkaltet (joka on partisiipin perfekti sanasta erkalten)
  7. (taivutusmuoto) yksikön maskuliinin heikko akkusatiivimuoto sanasta erkaltet (joka on partisiipin perfekti sanasta erkalten)
  8. (taivutusmuoto) yksikön maskuliinin heikko datiivimuoto sanasta erkaltet (joka on partisiipin perfekti sanasta erkalten)
  9. (taivutusmuoto) yksikön maskuliinin heikko genetiivimuoto sanasta erkaltet (joka on partisiipin perfekti sanasta erkalten)
  10. (taivutusmuoto) yksikön feminiinin heikko datiivimuoto sanasta erkaltet (joka on partisiipin perfekti sanasta erkalten)
  11. (taivutusmuoto) yksikön feminiinin heikko genetiivimuoto sanasta erkaltet (joka on partisiipin perfekti sanasta erkalten)
  12. (taivutusmuoto) yksikön neutrin vahva genetiivimuoto sanasta erkaltet (joka on partisiipin perfekti sanasta erkalten)
  13. (taivutusmuoto) yksikön neutrin heikko datiivimuoto sanasta erkaltet (joka on partisiipin perfekti sanasta erkalten)
  14. (taivutusmuoto) yksikön neutrin heikko genetiivimuoto sanasta erkaltet (joka on partisiipin perfekti sanasta erkalten)
  15. (taivutusmuoto) monikon datiivimuoto sanasta erkaltet (joka on partisiipin perfekti sanasta erkalten)
  16. (taivutusmuoto) monikon heikko nominatiivimuoto sanasta erkaltet (joka on partisiipin perfekti sanasta erkalten)
  17. (taivutusmuoto) monikon heikko akkusatiivimuoto sanasta erkaltet (joka on partisiipin perfekti sanasta erkalten)
  18. (taivutusmuoto) monikon heikko genetiivimuoto sanasta erkaltet (joka on partisiipin perfekti sanasta erkalten)