eroava
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | eroava | eroavat |
genetiivi | eroavan | eroavien (eroavain) |
partitiivi | eroavaa | eroavia |
akkusatiivi | eroava; eroavan | eroavat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | eroavassa | eroavissa |
elatiivi | eroavasta | eroavista |
illatiivi | eroavaan | eroaviin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | eroavalla | eroavilla |
ablatiivi | eroavalta | eroavilta |
allatiivi | eroavalle | eroaville |
muut sijamuodot | ||
essiivi | eroavana | eroavina |
translatiivi | eroavaksi | eroaviksi |
abessiivi | eroavatta | eroavitta |
instruktiivi | – | eroavin |
komitatiivi | – | eroavine |