erstarrten

Hei, olet tullut tänne etsimään sanan erstarrten merkitystä. DICTIOUS-sanakirjasta löydät paitsi kaikki sanan erstarrten sanakirjamerkitykset, myös sen etymologian, ominaisuudet ja sen, miten erstarrten sanotaan yksikössä ja monikossa. Kaikki mitä sinun tarvitsee tietää sanasta erstarrten on tässä. Sanan erstarrten määritelmä auttaa sinua olemaan täsmällisempi ja oikeampi puhuessasi tai kirjoittaessasi tekstejäsi. Kun tunnet sananerstarrten määritelmän sekä muiden sanojen määritelmät, rikastutat sanavarastoasi ja saat lisää ja parempia kielellisiä resursseja.

Saksa

Verbi

erstarrten

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin monikon 1. persoonan muoto verbistä erstarren
  2. (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin monikon 3. persoonan muoto verbistä erstarren
  3. (taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin monikon 1. persoonan muoto verbistä erstarren
  4. (taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin monikon 3. persoonan muoto verbistä erstarren
  5. (taivutusmuoto) yksikön maskuliinin vahva akkusatiivimuoto sanasta erstarrt (joka on partisiipin perfekti sanasta erstarren)
  6. (taivutusmuoto) yksikön maskuliinin vahva genetiivimuoto sanasta erstarrt (joka on partisiipin perfekti sanasta erstarren)
  7. (taivutusmuoto) yksikön maskuliinin heikko akkusatiivimuoto sanasta erstarrt (joka on partisiipin perfekti sanasta erstarren)
  8. (taivutusmuoto) yksikön maskuliinin heikko datiivimuoto sanasta erstarrt (joka on partisiipin perfekti sanasta erstarren)
  9. (taivutusmuoto) yksikön maskuliinin heikko genetiivimuoto sanasta erstarrt (joka on partisiipin perfekti sanasta erstarren)
  10. (taivutusmuoto) yksikön feminiinin heikko datiivimuoto sanasta erstarrt (joka on partisiipin perfekti sanasta erstarren)
  11. (taivutusmuoto) yksikön feminiinin heikko genetiivimuoto sanasta erstarrt (joka on partisiipin perfekti sanasta erstarren)
  12. (taivutusmuoto) yksikön neutrin vahva genetiivimuoto sanasta erstarrt (joka on partisiipin perfekti sanasta erstarren)
  13. (taivutusmuoto) yksikön neutrin heikko datiivimuoto sanasta erstarrt (joka on partisiipin perfekti sanasta erstarren)
  14. (taivutusmuoto) yksikön neutrin heikko genetiivimuoto sanasta erstarrt (joka on partisiipin perfekti sanasta erstarren)
  15. (taivutusmuoto) monikon datiivimuoto sanasta erstarrt (joka on partisiipin perfekti sanasta erstarren)
  16. (taivutusmuoto) monikon heikko nominatiivimuoto sanasta erstarrt (joka on partisiipin perfekti sanasta erstarren)
  17. (taivutusmuoto) monikon heikko akkusatiivimuoto sanasta erstarrt (joka on partisiipin perfekti sanasta erstarren)
  18. (taivutusmuoto) monikon heikko genetiivimuoto sanasta erstarrt (joka on partisiipin perfekti sanasta erstarren)