erääntyminen (38)
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | erääntyminen | erääntymiset |
genetiivi | erääntymisen | erääntymisten erääntymisien |
partitiivi | erääntymistä | erääntymisiä |
akkusatiivi | erääntyminen; erääntymisen |
erääntymiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | erääntymisessä | erääntymisissä |
elatiivi | erääntymisestä | erääntymisistä |
illatiivi | erääntymiseen | erääntymisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | erääntymisellä | erääntymisillä |
ablatiivi | erääntymiseltä | erääntymisiltä |
allatiivi | erääntymiselle | erääntymisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | erääntymisenä (erääntymisnä) |
erääntymisinä |
translatiivi | erääntymiseksi | erääntymisiksi |
abessiivi | erääntymisettä | erääntymisittä |
instruktiivi | – | erääntymisin |
komitatiivi | – | erääntymisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | erääntymise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
erääntymis- |