roikottaa (53-C) (taivutus[luo]) roikuttaa Mies roikotti vauvaa kerrostalon ikkunasta. (kaleva.fi) IPA: /ˈroi̯kot̪ːɑːˣ/ tavutus: roi‧kot‧taa 1. roikuttaa...
roik‧ku‧a 1. olla ripustettuna tai kiinnitettynä vain yläosastaan riippua roikuttaa, roikottaa roikutella, roikotella roikkua Kielitoimiston sanakirjassa...