frommsten

Hei, olet tullut tänne etsimään sanan frommsten merkitystä. DICTIOUS-sanakirjasta löydät paitsi kaikki sanan frommsten sanakirjamerkitykset, myös sen etymologian, ominaisuudet ja sen, miten frommsten sanotaan yksikössä ja monikossa. Kaikki mitä sinun tarvitsee tietää sanasta frommsten on tässä. Sanan frommsten määritelmä auttaa sinua olemaan täsmällisempi ja oikeampi puhuessasi tai kirjoittaessasi tekstejäsi. Kun tunnet sananfrommsten määritelmän sekä muiden sanojen määritelmät, rikastutat sanavarastoasi ja saat lisää ja parempia kielellisiä resursseja.
Katso myös: frömmsten

Saksa

Adjektiivi

frommsten

  1. (taivutusmuoto) yksikön maskuliinin vahva akkusatiivimuoto sanasta frommste (joka on superlatiivimuoto sanasta fromm)
  2. (taivutusmuoto) yksikön maskuliinin vahva genetiivimuoto sanasta frommste (joka on superlatiivimuoto sanasta fromm)
  3. (taivutusmuoto) yksikön maskuliinin heikko akkusatiivimuoto sanasta frommste (joka on superlatiivimuoto sanasta fromm)
  4. (taivutusmuoto) yksikön maskuliinin heikko datiivimuoto sanasta frommste (joka on superlatiivimuoto sanasta fromm)
  5. (taivutusmuoto) yksikön maskuliinin heikko genetiivimuoto sanasta frommste (joka on superlatiivimuoto sanasta fromm)
  6. (taivutusmuoto) yksikön feminiinin heikko datiivimuoto sanasta frommste (joka on superlatiivimuoto sanasta fromm)
  7. (taivutusmuoto) yksikön feminiinin heikko genetiivimuoto sanasta frommste (joka on superlatiivimuoto sanasta fromm)
  8. (taivutusmuoto) yksikön neutrin vahva genetiivimuoto sanasta frommste (joka on superlatiivimuoto sanasta fromm)
  9. (taivutusmuoto) yksikön neutrin heikko datiivimuoto sanasta frommste (joka on superlatiivimuoto sanasta fromm)
  10. (taivutusmuoto) yksikön neutrin heikko genetiivimuoto sanasta frommste (joka on superlatiivimuoto sanasta fromm)
  11. (taivutusmuoto) monikon vahva datiivimuoto sanasta frommste (joka on superlatiivimuoto sanasta fromm)
  12. (taivutusmuoto) monikon heikko nominatiivimuoto sanasta frommste (joka on superlatiivimuoto sanasta fromm)
  13. (taivutusmuoto) monikon heikko akkusatiivimuoto sanasta frommste (joka on superlatiivimuoto sanasta fromm)
  14. (taivutusmuoto) monikon heikko datiivimuoto sanasta frommste (joka on superlatiivimuoto sanasta fromm)
  15. (taivutusmuoto) monikon heikko genetiivimuoto sanasta frommste (joka on superlatiivimuoto sanasta fromm)