Katso myös: -geeni |
geeni (5)
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | geeni | geenit |
genetiivi | geenin | geenien (geenein) |
partitiivi | geeniä | geenejä |
akkusatiivi | geeni; geenin |
geenit |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | geenissä | geeneissä |
elatiivi | geenistä | geeneistä |
illatiivi | geeniin | geeneihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | geenillä | geeneillä |
ablatiivi | geeniltä | geeneiltä |
allatiivi | geenille | geeneille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | geeninä | geeneinä |
translatiivi | geeniksi | geeneiksi |
abessiivi | geenittä | geeneittä |
instruktiivi | – | geenein |
komitatiivi | – | geeneine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | geeni- | |
vahva vartalo | geeni- | |
konsonantti- vartalo |
- |
(ehkä ruotsin sanasta gen) < saksan sanasta Gen, tanskalaisen kasvi- ja perinnöllisyystieteilijä Wilhelm Johannsenin luoma kreikkaan pohjautuva sana[1]