Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | geminaatta | geminaatat |
genetiivi | geminaatan | geminaattojen (geminaattain) |
partitiivi | geminaattaa | geminaattoja |
akkusatiivi | geminaatta; geminaatan |
geminaatat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | geminaatassa | geminaatoissa |
elatiivi | geminaatasta | geminaatoista |
illatiivi | geminaattaan | geminaattoihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | geminaatalla | geminaatoilla |
ablatiivi | geminaatalta | geminaatoilta |
allatiivi | geminaatalle | geminaatoille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | geminaattana | geminaattoina |
translatiivi | geminaataksi | geminaatoiksi |
abessiivi | geminaatatta | geminaatoitta |
instruktiivi | – | geminaatoin |
komitatiivi | – | geminaattoine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | geminaata- | |
vahva vartalo | geminaatta- | |
konsonantti- vartalo |
- |
ruotsin sanasta geminata < latinan littera gemināta (< geminō < geminus)[1]
|