häikäillyt
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | häikäillyt | häikäilleet |
| genetiivi | häikäilleen | häikäilleiden häikäilleitten |
| partitiivi | häikäillyttä | häikäilleitä |
| akkusatiivi | häikäillyt; häikäilleen |
häikäilleet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | häikäilleessä | häikäilleissä |
| elatiivi | häikäilleestä | häikäilleistä |
| illatiivi | häikäilleeseen | häikäilleisiin häikäilleihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | häikäilleellä | häikäilleillä |
| ablatiivi | häikäilleeltä | häikäilleiltä |
| allatiivi | häikäilleelle | häikäilleille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | häikäilleenä | häikäilleinä |
| translatiivi | häikäilleeksi | häikäilleiksi |
| abessiivi | häikäilleettä | häikäilleittä |
| instruktiivi | – | häikäillein |
| komitatiivi | – | häikäilleine |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | häikäillee- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
häikäillyt- | |