häiriköinyt
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | häiriköinyt | häiriköineet |
| genetiivi | häiriköineen | häiriköineiden häiriköineitten |
| partitiivi | häiriköinyttä | häiriköineitä |
| akkusatiivi | häiriköinyt; häiriköineen | häiriköineet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | häiriköineessä | häiriköineissä |
| elatiivi | häiriköineestä | häiriköineistä |
| illatiivi | häiriköineeseen | häiriköineisiin häiriköineihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | häiriköineellä | häiriköineillä |
| ablatiivi | häiriköineeltä | häiriköineiltä |
| allatiivi | häiriköineelle | häiriköineille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | häiriköineenä | häiriköineinä |
| translatiivi | häiriköineeksi | häiriköineiksi |
| abessiivi | häiriköineettä | häiriköineittä |
| instruktiivi | – | häiriköinein |
| komitatiivi | – | häiriköineine |