häkeltynyt
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | häkeltynyt | häkeltyneet |
| genetiivi | häkeltyneen | häkeltyneiden häkeltyneitten |
| partitiivi | häkeltynyttä | häkeltyneitä |
| akkusatiivi | häkeltynyt; häkeltyneen |
häkeltyneet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | häkeltyneessä | häkeltyneissä |
| elatiivi | häkeltyneestä | häkeltyneistä |
| illatiivi | häkeltyneeseen | häkeltyneisiin häkeltyneihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | häkeltyneellä | häkeltyneillä |
| ablatiivi | häkeltyneeltä | häkeltyneiltä |
| allatiivi | häkeltyneelle | häkeltyneille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | häkeltyneenä | häkeltyneinä |
| translatiivi | häkeltyneeksi | häkeltyneiksi |
| abessiivi | häkeltyneettä | häkeltyneittä |
| instruktiivi | – | häkeltynein |
| komitatiivi | – | häkeltyneine |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | häkeltynee- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
häkeltynyt- | |