häläri (6)
Taivutus (yleiskielessä) | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | häläri | hälärit |
genetiivi | hälärin | hälärien häläreiden häläreitten |
partitiivi | häläriä | häläreitä hälärejä |
akkusatiivi | häläri; hälärin |
hälärit |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | hälärissä | häläreissä |
elatiivi | häläristä | häläreistä |
illatiivi | häläriin | häläreihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | hälärillä | häläreillä |
ablatiivi | häläriltä | häläreiltä |
allatiivi | hälärille | häläreille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | hälärinä | häläreinä |
translatiivi | häläriksi | häläreiksi |
abessiivi | hälärittä | häläreittä |
instruktiivi | – | hälärein |
komitatiivi | – | häläreine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | häläri- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
|